Agilityä aamuin ja illoin

Eilinen agiliytreeni oli varsin tehokas - Milanin ja Lilin lisäksi paikalla oli poikkeuksellisesti vain yksi koira. Käytettiin harjoitustunti todella tehokkaasti, kolme rataa, joka tarkoitti, että joku sai juosta tunnin aikana kuusi rataa + koirien lämmittelyt. Ei ollut enää kylmä loppuvaiheessa :)

Tästä ensimmäisestä radasta tehtiin ensin numerot (ratapiirros sinnepäin) ja hienosti pelitti molemmat. Seuraavaksi tehtiin rata toisinpäin (kirjaimet) eli päästiin harjoittelemaan kammotus-takaakiertoja. Ihme kyllä sain taas ohjattua koirat suorittamaan radan oikein (jopa ne takaakierrot ja jopa Milanin). Ohjaus oli kyllä niin kamalaa ja kompuroivaa, että muutamaa kohtaa hienosäädettiin, erityisesti muurin takaakiertoa. Lili, kiltti hiljainen pieni tyttö teki ekalla kerralla jotain mitä en olisi ikinä uskonut sen tekevän. Tiukka haltuunotto hypyltä muurin takaakiertoa varten niin kuuluu räyh ja koira ranteessa kiinni. Kiroili vielä kahdella seuraavallakin hypyllä. Joku on vähän syttynyt :)

Mie jo luulin, että nyt lopetetaan harjoitus, mutta mitä vielä uutta putkeen. Vanha pikkurengas tuotti alkuun molemmille vaikeuksia kutsuna otettuna. Ja yllättäen hypyltä 15 mentiin putkeen muurin sijaan, kun lepsuilin ohjauksen kanssa (sama virhe molempien kanssa, luulisi sitä kerrasta oppivan...). Eipä tuo tarvinnut kuin nimenhuutoa niin snautserit tulivat juuri sinne minne pitää. Edelleenkään nämä ei niin seuraa miun liikettä vaan muutakin tarvitaan, saas nähdä milloin sen saa itselle taottua päähän.

Aamulenkillä käytiin vielä ottamassa pujottelua eri kulmista, keinua (molemmat meni hyvin heti ekasta kerrasta!), Lilille puomin kontaktia sekä putki-puomierottelua ja hyppelyä.

Viikonloppuna onkin vielä omistajan vuoro viettää aamusta iltaan agilityn parissa koulutusohjaajakurssin merkeissä.

Tokoon liittyen oivallus - sisätreenit kielletty! Tunnari toimii ulkona (älä kysy miksi) sekä kaukokäskytkin paremmin, toivottavasti ei tule mitään ennätyspakkastalvea, että taretaan treenata ulkona :)

Enemmän intoa kuin älyä

Se on tietysti hyvä, että koirilla on intoa treenaamiseen, mutta joskus sitä kannattaisi olla vähän vähemmän niin voisi touhussa olla jotain älyäkin mukana...

Eilen illalla lyhyet keittiötokoilut, varusteina naksutin ja HK:ta ja koirilla keitti yli... Otin Milanilla tarkoituksella ensin tunnaria ajatuksena selvittää, että miten toimii kun on kierroksia kiitettävästi. Lisäsin vielä kaksi häiriökapulaa vähän kauemmaksi (yhteensä siis 4 kapulaa). Tätähän ei oltu viikkoon otettu ensimmäisten onnistuineiden treenien jälkeen... Ja voi kamala - nenänkäytöstä ei tietoakaan, kaikki kapulat olisivat kelvanneet ja Milan heittelikin niitä vuoronperään ennen kuin ehdin mitään sanomaan. Toinen kerta ei ollut kovin paljon parempi, mutta en halunnut jäädä tätä jankkaamaan. Harjoiteltiin sitten vielä kapulan tuomista, muuten oikein hyvä, mutta siirtää palikan taaemmas hampaisiin sillä tavalla että se voidaan jo tulkita pureskeluksi. Tähän pitää jotain keksiä...

Ruutuun liittyen otettiin ensimmäistä kertaa sivulle tuloa seuraamaan. Matka ei ollut sisällä kummoinen, mutta tuli tarkasti oikealle paikalle, hyvä! Luoksetuloa eteen, tuli hyvin tiiviisti. Paikallakääntymiset ja sivuaskeleet toimi hyvin, peruuttamisesta ei hajuakaan ilman makkara-apua. Tähän voisi ehkä vaihtaa tutumman käskyn, jos auttaisi. Kaukokäskyt aloitettiin tutulla maahan-istu oikean fiiliksen saamiseksi. Hyvin tietää vihjeistä mikä liike on tulossa, ennakoi jopa ekan istumisen. Hmm... Uudet vaihdot oli sitten liiallisesta innosta sitä luokkaa, että luulisi ettei niitä ole koskaan otettukaan. Tehokuuria ja jotain uutta keksittävä, nämä eivät ole todellakaan edistyneet niin kuin pitäisi.

Lili sitten. Eipä olisi uskonut, että neiti oli sunnuntaina kokeessa, mutta parempi ehkä näin päin... Ensiksi perusasentoon tuloa eri kulmista. Ajattelin aloittaa helpolla nakilla, että Lili jäisi vähän matkaa minusta taakse istumaan ja tulisi siitä suoraan sivulle istumaan. Lili ryntäsi ensin aina oikeasta paikasta ohi ja peruutti siitä sitten. Ajatteli ilmeisesti, etten minä häntä muuten näe?!? Pieni kulma vasemmalle niin toimi vähän paremmin. Jatketaan lisää helppoja harjoituksia eli luoksetulon loppuasentoa muutama kerta. No ei todellakaan jäänyt muutamana kertaan, kun neiti tarjosi kaikkea mahdollista muuta kuin oikeaa asentoa tai edes sinne päinkään. Lopulta jouduin auttamaan oikean suorituksen, että päästiin pälkähästä. Ihan käsittämätöntä touhua! Sentään lopun kaukokäskyt maahan-istu onnistui hyvin parista metristä takapalkalla. Pääasiassa palkkasin istumisesta, kun herkästi ennakoi muuten maahanmenoa, mutta nyt pitää alkaa vaihtelemaan istumisen kestoa, ettei taas ennakoi palkalle pääsyä.

Tämän jälkeen mietin tosiaan, että mikäköhän järki oli ilmoittaa nämä otukset jo seuraavaan kokeeseen (Lili avo, Milan voi). Onhan sinne helmikuun loppuun aikaa, mutta niin on näköjään tehtävääkin ja ykköstulosputkea olisi tarkoitus jatkaa. Tosin se, että koirat saa oikeaan mielentilaan auttaa aika paljon asiaa. Muistettava ravistaa ennen käyttöä :)

Aamulenkin yhteydessä käytiin agilityhallilla ottamassa pikatreenit. Ensiksi löysät pois kentällä valmiina olleella radan pätkällä (hyppyjä ja putkia). Tämän jälkeen keinua, pujottelua loppupalkalle, Lilille puomin kontaktia sekä loppun vielä pienet "ratakaahaukset". Pujottelu tuotti Milanille käsittämättömiä vaikeuksia, ensin tökki aloitus sen miljoona kertaa ja se kun saatiin toimimaan niin sitten ei enää lopetus toiminut. Edelleen intoa oli enemmän kuin älyä ja pujottelu vielä on oikea Milanin lempieste. Blaah, seuraavat kerrat laitetaan molemmille verkot alkuun ja loppuun muistuttamaan oikeasta suoritustavasta, noin montaa virheellistä kertaa ei kyllä tee hyvää vaikka lopuksi oikea tapa löytyisikin. Milanin puomikammoa parannetaan nyt toistaiseksi vain keinun ja pöydälle lasketun puominpätkän avulla. Sitten kun ne menee 110% varmasti niin otetaan puomia kokonaisena. Lilin mennessä puomia katsoin hieman huolestuneena kuinka puomin ylösnousu "pomppauttaa" koiraa. Milanin "alasheittänyttä" puomia on nyt vahvistettu, mutta aika järeäksi ne saisi tehdä etteivät anna yhtään periksi. Toivottavasti ei tule enempää vahinkoja...

Lilin toinen tokokoe 19.9 - Paranee, paranee :)

Ei ole ihminen aivan täysjärkinen kun vapaaehtoisesti herää sunnuntaiaamuna klo 6... Vettäkin tuli kuin saavista kaatamalla. Pieni vesisade ei haittaa, mutta tuo määrä saa jo neiti vilukissan viihtymään enemmän takkatulen lämmössä. Ajomatkan aikana vesisade onneksi vähän hellitti ja ennen Haukkulaaksoa käytiin vielä juoksuttamassa koirilta metsässä enimmät höyryt pois.

Alokasluokassa oli lopulta 11 koirakkoa ja me oltiin suoritusvuorossa toisena, joten kauaa ei tarvinnut jännitellä. Lili toimi varsin mukavasti :) Varmaan ensimmäistä kertaa Lili teki kaksi "pitkää" seuraamista putkeen ilman että oikean paikan pitäminen olisi jossain vaiheessa täysin lopahtanut. No, ihan pikkaisen edisti muutamassa kohdin, mutta neidin kehitykseen pitää olla tosi tyytyväinen! Jos tuon vaikka saisi talven aikana korjattua ja ehdottomasti se, että perusasentoon tullaan yhdellä käskyllä liikkeitä aloitettaessa... Tuomarina Anne Nokelainen.

Koko rivi näytti tältä:

• Luoksepäästävyys: 10
• Paikkamakuu: 10 (vähän piti etujalkoa asetella)
• Seuraaminen kytkettynä: 9,5 (yksi iloloikka alkuun ja hienoista edistämistä)
• Seuraaminen vapaana: 9,5 (hitusen edisti)
• Maahanmeno: 10
• Luoksetulo: 10
• Seisominen: 9,5 (no, edisti ainakin jo vähän enemmän :)
• Hyppy: 10
• Kokonaisvaikutus: 9, "Työskentelee iloisesti, ilman mitään turhaa" (mitäköhän pitäisi tehdä, että tästä saisi 10 tai edes 9,5)

Toinen I-tulos alokkaasta kivoin pistein 195, KP ja sij. 1!!! Hyvä Lili! Vielä yksi niin sitten tämän vuoden kisat on ohi...

Iltapäivällä käytiin vielä juoksemassa "tosissaan" agilityn parissa ensi viikonlopun koulutusohjaakurssin takia, hallilta kotiin käveltäessä oli suht rauhallista porukkaa :) Illalla piti vielä raahautua juoksulenkille, koiratkin tyytyivät juoksemaan minun vauhtia eikä tarvinnut alkuun käydä keskustelua tilanteeseen sopivasta vauhdista. Skootteria/hiihtäjää saa vetää täysillä, mutta ei juoksijaa, jos meinaa itse loppuviikon vielä kävelläkin :)

Uusia tuulia agiliitelyssä

Eilen oli vuorossa partojen agitreenit. Tauon jälkeen päästiin takaisin halliin treenaamaan (eipä siellä ulkokentällä olisi enää mitään nähnytkään), kivituhka-alusta oli vaihtunut tekonurmeen. Ihanaa! Kivituhka on muuten loistava pohja, mutta kun se sotkee. Ei voi uskoa minkä määrän snautserin parta pahimmillaan saa sitä kivituhkaa kerättyä ja suolattuna se ei niin helposti lähde pois. Nyt pysyy koirat, lelut ja omat kengätkin puhtaana! Koirat eivät vierastaneet uutta alustaa mitenkään, eivätkä edes onnistuneet sutimaan käännöksissä :) Uuden ryhmäjaon myötä harjoitukset siirtyivät torstai-iltaan ja kouluttajakin vaihtui. Vaikka sitä olisi ollut mukava jatkaa entisellä kokoonpanolla niin ehkä joskus muutos tekee vain hyvää kehitykselle.

Treenailun aloitti Lili. Yhtä radan kohtaa mietin kahdella vaihtoehdolla ja enkä nyt edes muista miten sen sitten lopulta tein :), mutta Lili kuitenkin ymmärsi minun "heilumiset" ihan oikein. Puomin kontaktia vahvistettiin kosketusalustalla ja makkaralla, pujottelu jouduttiin ottamaan muutaman kerran uusiksi kun viimeaikaisen vähäisen harjoittelun takia pujottelu oikealta puolelta hieman tökkii (pieleen menee joko aloitus tai lopetus). Putken haki hienosti pimeästä kulmastakin ilman että minä olisin sitä mitenkään hienosti sinne ohjannut.

Milanille tällaiset "este nenän edessä mutta ei mennäkään siitä" on myrkkyä. Suoraviivaisella radalla vahvasti estehakuinen koira on helppo tapaus, oikea laiskan ohjaajan unelma :) Hyviä vinkkejä tähän ongelmaan saatiinkin. Ensinnäkin korvataan täällä-käsky koiran nimellä (saas nähdä milloin tämä alkaa tulla selkärangasta), ohjauksen kanssa pitää olla niin ajoissa ettei ehdi valikoimaan esteitä (tämä onkin jo sitten oikeasti vaikeaa, koska lukitsee esteet tosi aikaisessa vaiheessa). Erittäin hyödyllinen huomio oli, ettei koiralle pidä antaa liikaa tilaa näissä vaikeissa kohdissa. Ja minä kun olen yrittänyt tehdä juuri päinvastoin eli omalla liikkeella ja sijoittumisella yrittänyt viestittää seuraavaa estettä. Eipä Milan pahemmin minua tarvitse esteiden suorittamiseen, menee ne hyvin itsekin ja mieluiten juuri se joka on nenän edessä. Pujottelun tai A-esteen ollessa kyseessä, ne voivat olla missä tahansa, mutta silti ne pongataan vaikka miten hankalasta kulmasta. Viime kerralla pujottelu oikealta puolelta tuotti pitkästä aikaa vaikeuksia, mutta nyt meni sekin hienosti.

Lisätty jonkinnäköinen ratapiirros:

Milanin puomikammo pitäisi ottaa nyt tehokäsittelyyn, hirveästi ei tällä harjoittelumäärällä ole edistytty. Jokin aika sitten Milan onnistui lentämään puomilta alas kun oli niin kiire kontaktille. Tämän jälkeen teki muutaman toiston ok, kunnes muisti että tässähän on jotain sattunut, josta syystä ryntäsi käpälät sutien ylösmenolta tasaiselle ja taas lennettiin alas. Auts! Milan on jonkin sortin masokisti, puomille on hirveä himo, mutta puolessa välissä ylösmenoa jumitetaan, siinä sitten vähän aikaa ollaan kauhun vallassa, jonka jälkeen yritetään taas rynnätä tasaiselle. Tästä ryntäilystä pitäisi nyt päästä eroon, menisi vaikka tuon pätkän hitaammin. Enää ei olisi varaa puomilta tippua, muutaman kerran olen jo joutunut valjaista pelastamaan vaikka miten rauhallisesti yritetään mennä :( Saas nähdä mihin asti kisaaminen tämän ongelman takia siirtyy, ei niitä hyppyratoja pelkästään viitsi kiertää.

Glam Nation Helsinki 6.11

No pakkohan tuonne oli sormet näppäimistöllä vapisten liput hankkia :)

Kenraaliharjoitus Haukkiksessa

Koska sunnuntain tokokoe on Taipalsaarella Haukkulaaksossa niin käytiin eilen pitkästä aikaa ottamassa tuntumaa kenttään. Ensiksi kuitenkin hyödynnettiin Taipalsaaren upeat kangasmetsät ja riistahirmut pääsivät vapaana kirmaamaan asiallisesti varustettuina - huomioliivit ja liina valjaisiin kiinni sekä itselle makkaraa reilusti mukaan. Pysyivät himot kurissa ilman liiallista verenpaineen nousua :) Hirvikärpäsetkin oli aika vähissä eikä karhujakaan näkynyt, joten sai vain nauttia lenkkeilystä.

Haukkulaaksoon päästyämme piti ensin käydä tarkistamassa lammelta, että näkyykö vesikirppuja jahdattavaksi. Ei näkynyt vaikka miten yritti juosta laiturin ja rannan väliä. Eivätkä edes onnistuneet tippumaan laiturilta :) Tosin vettä kyllä tuli taivaaltakin, joten märkiä oltiin jo valmiiksi.

Ei näy vesikirppuja, ei...

Kentälle pääsi ensin Lili. Alkuun lyhyt paikkamakuu, että sain sillä aikaa ruudun tehtyä. Hienosti pysyi takajalatkin paikoillaan eikä vaihdellut niitä sammakkoasentoon ja takaisin (ärsyttävä taipumus...). Jääviä otettiin niin, että kulki vapaasti mukana ja vähän pyöritettiin. Teki joka kerta oikeat asennot, maahanmeno erittäin nopea, seisominen pitää saada terävämmäksi. Lyhyitä pätkiä seuraamista, yritti välillä hyppiä, paikoitellen kelpo menoa. Luoksetulossa pitkältä matkalta jäi aivot johonkin matkalle - ensin tuli suoraan sivulle, mutta jäi seisomaan, toisella yrityksellä tuli erittäin tiiviisti, mutta eteen (alunperin opettettu näin), kolmannella kerralla alkoi jo muistikin pelaamaan. Noutoa tehtiin yksi toisto ja Liliksi aivan loistava. Nouto tuon kanssa on ollut niiiiin pitkä projekti, mutta nyt sillä on joku välähtänyt. Yrittää jopa varastaa kapulalle :) Paikallapysymistä vahvistettiin istu-käskyllä, loistava vauhti kapulle, heti kapula suuhun ja vauhdilla takaisin, pienellä vartalo-ohjauksella suoraan oikealle paikalle sivulle. Ehkä tämä tästä :) Loppuun "huvitteluna" ruutua kosketusalustan kanssa. Kerran kokeillut ruutua ilman alustaa, ei mitään reaktiota pysäytyskäskyyn, olisi varmaan etsinyt puoli kentää sitä alustaa... Pitänee alkaa kohta häivyttämään alustaa.

Milanin kuljetin vapaana kulkien autolta mäen ylös kentälle. Makkara voitti merkkailutarpeen, mutta selvästi kävi sisäistä kamppailua aiheesta :) Machouroksen ihanuuksia. Alkuun otettiin kontaktin pidempiaikaista pitämistä perusasennossa, no toimihaan tuo kun ei ole häiriötä. Luoksetulon pysäytyksiä pääosin lyhyeltä matkalta, seisomista muutaman kerran pidemmältä matkalta. Toimii, jos on pallo kädessä. Vielä ei ole alkanut ennakoimaan tai edes vauhtia hidastamaan. Istumista korkeasta vietistä, hyvin onnistui. Seuraamisessa askelsiirtymiä ja paikallaankäännöksiä, askeleissa oikealle vaatii hieman apua, muuten jää perusasento hieman vinoksi (pitäisi opettaa muutenkin takapään käyttöä), peruutus vielä makkara-avusteisesti, mutta selkeästi osaa nyt peruuttaa vieressäkin. Metallinoutoon haettiin vauhtia, pieni hetsaus ja palkkasin kesken tuomisen (ei tarvinnut tulla perusasentoon), yhden kerran lyhyen aikaa pohti kapulan ottamista (ei saanut palkkaa tästä), muut tuli aivan loistavasti! Kaukokäskyjä maahan-istu 10 metristä, nämä kyllä toimivat :)! Vielä ruutua, kerta kosketusalustalla ja loput suoraan pysäytyksellä, hyvä, hyvä. Aletaan nyt ottamaan enemmän suoraan pysäytystä, jos alkaa menemään taas liikaa merkkien luokse niin sitten muistutetaan paikkaa alustan kanssa.

Statuspäivitystä Milanin muista voittajan liikkeistä. Hyppynouto on tuttu juttu, estekorkeus on nyt vaan huomattavasti miellyttävämpi. Hypyn kanssa loistava motivaatio kapulalle. Tunnarissa harjoiteltiin ensin vain inhottavan pienen kapulan asiallista käsittelyä ja tuomista, vielä on töitä tehtävänä, mutta jotain tolkkua jo hommassa. Viime viikolla sain vihdoin ja viimein hankittua kapulatkin, joten päästiin tekemään itse tunnistamista. Aloitettiin kahdella kapulalla, joista toinen hajustamaton. Jälkikoira hoiti varmasti hommansa! Hieman jännitti, että mitä tapahtuu kun molemmissa kapuloissa on haju. Milan vielä vaikeutti tehtävää ryntäämällä kapuloiden päälle niin että oikea kapula lensi aivan väärän kapulan viereen. Nyt joutui nenä oikeasti hommiin, mutta oikea kapula tuli silti nopeasti ja varmasti. Lupaava alku! Toistaiseksi Milan ilmaisee tunnarikapulat kuten jälkikepitkin eli seisoen vieressä ja nenällä osoittaen, mutta se on ok tässä vaiheessa. Tuomista harjoitellaan sitten erikseen. Lili ilmaisi mielipiteensä tunnarikapuloista varastaen yhden vanhan puukorista ja silputen sen :)

Tiistain 14.9.2010 ryhmätokotreenit

Käytiin eilen LPKY:n yleisissä tokotreeneissä. Porukkaa oli ihan kiitettävästi, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen otinkin Milanin ensin kentälle. Aloitettiin paikkamakuulla, ei näköjään jaksa pitää kontaktia häiriössä jos ei mitään vähään aikaa tapahdu, meni maahan vasta toisella käskyllä. Muuten ei ongelmaa. Lisää häiriöharjoittelua ja varmistettava että koira on kuulolla ennen käskyn antoa.

Seuraavaksi kokeiltaan uusien sääntöjen mukaista "neliökävelyä". Mikäköhän sen nimi jatkossa on? Asentojen järjestys maahan-seiso-istu. Istumista on viime aikoina palauteltu mieleen, mutta ei näköjään vielä toimi tarpeeksi hyvin. Yksittäisliikkeenä muistuu mieleen jo paremmin.

Metallinoutoa ensimmäistä kertaa vieraalla kapulalla. Herra Nirso pohti taas oman aikansa, että mitenköhän päin tuon nyt suuhun ottaisi, jos ottaisi ollenkaan :) Toi reippaasti kun kapula oli suuhun saatu. Ja aargh!!! Milan kun niin hyvin sietää jo valmiiksi muita uroksia niin ei välttämättä kaipaisi rotikkauroksia niskassa kesken noudon. Ei pitäisi olla liian vaikeaa pitää piskejä narun päässä, vahingon piikkin nuo tapaukset kun ei aina mene.

Omatoimisesti otettiin vielä luoksetulon pysäytyksiä lyhyeltä matkalta sekä kaukoja ensin maahan-seiso ja vielä lopuksi istu-seiso. Jotain edistymistä havaittavissa, mutta vielä on töitä tehtävänä. Ruutua otettiin ensin kaksi toistoa kosketusalustalla ja viimeinen pysäytyksellä. Hyvä fiilis jäi :)

Lilin kanssa otettiin vielä lyhyt "viettitreeni" eli pieniä pätkiä seuraamista, jääviä ja luoksetuloa lelupalkalla. Teki mukavan innokkaasti ja vielä melkein tarkastikin. Voi olla silti, että joutuu ennen koetta tekemään myös makkaratreeniä ettei kokeessa tarvitse edistää puolta metriä ja että sivulle käsky tarkoittaa viisi hyppyä ensin ylöspäin :)

Tokokokeille tehty blogiin oma sivu, jossa Milanin AVO-kokeet.

Muisteluita - Ensimmäistä kertaa tokokokeessa

Toukokuun 12.päivä omistaja löysi itsensä ensimmäistä kertaa elämässä tokokokeesta. Iltakoe Valkealassa KSSK:n hallilla ja kevään ensimmäiset helteet antoivat esimakua itsestään. Ensimmäinen ahdistus oli iskeä jo parkkipaikalla - koejännittäminen on jo muutenkin kamalaa, mutta sitten pitäisi mennä tekemään suoritusta suljettuun tilaan, jossa on vielä pienempi tila rajattu kehäksi ja montaa koiraa yhtäaikaa kehässä. Kääk! Kulttuurishokki isojen pk-kenttien jälkeen :)

Milan oli matkassa ja paineet oli kovat "kun tässä voi vaan epäonnistua". Ihan jees suoritus näin "ensikertalaiseksi". Tuomarina Tommi Varis.

• Luoksepäästävyys: 10
• Paikkamakuu: 9,5 (tuomarin silmiin vino perusasento)
• Seuraaminen kytkettynä: 9 (hitusen edisti)
• Seuraaminen vapaana: 9 (edelleen edisti hitusen :))
• Maahanmeno: 8,5 (ainoa selkeä virhe, ei noussut ekalla käskyllä perusasentoon)
• Luoksetulo: 9 (vino perusasento sivulle, eteen tuli loistavasti)
• Seisominen: 8,5 (tuomari näki ohjaajan toiminnassa jotain varmistelevaksi tulkittavaa, ?)
• Hyppy: 10
• Kokonaisvaikutus: 9

Yht. 182,5 p., I-tulos, KP ja sij. 1.!!!!

Muisteluita - Lilin ensimmäinen tokokoe

Kirjataanpas nämä vanhatkin tänne, ennen kuin unohtuvat :)

Lili aloitti tokouransa Kouvolassa 15.8.2010. Kyseessä oli samalla piirinmestaruuskoe, olimme mukana LPKY:n joukkueessa. Arpaonni "suosi" ja pääsimme aloittamaan koko kokeen numerolla 1. Oli kiitettävän lämmintä jo heti aamusta... Tuomarina Ossi Harjula.

Kootut selitykset:

• Luoksepäästävyys: 10
• Paikkamakuu: 10
• Seuraaminen kytkettynä: 8 (viimeinen perusasento jäi tekemättä, paikoitellen paikka eli sivusuunnassa sekä eteenpäin)
• Seuraaminen vapaana: 8 (paikoitellen edisti ja otti etäisyyttä sivusuunnassa)
• Maahanmeno: 9,5 (tarkoituksella varmistelin vilkaisemalla koiraa käskyn jälkeen, siitä vähennys)
• Luoksetulo: 9,5 (vino perusasento)
• Seisominen: 9 (edisti ainakin seuraamisessa törkeästi)
• Hyppy: 9,5 (taas vino perusasento)
• Yleisvaikutelma: 9

Tulos 181,5 p. I-tulos, KP ja sijoitus 1.!!! LPKY:n joukkueelle hopeaa.

Blogi avattu!

Kauan tätä on jo suunniteltu, mutta eipä vaan ole jaksanut ryhtyä toimeen... Tähän blogiin olisi tarkoitus kirjata snautsereiden touhuja, lähinnä treenejä ja kokeita. Jonkinlainen harjoituspäiväkirja siis. Jos blogia ei jaksa päivitellä, niin toivottavasti ainakin treenata jaksaa :) Sivut täydentyvät ja parantuvat pikkuhiljaa, ensimmäinen askel on nyt otettu.